Pattijoen Tempauksen toimintaa eri vuosikymmenillä

1946 Arkistojen kätköistä: seuran perustamiasasiakirja

Tempaus perustettiin. Samana vuonna Raahen alueelle perustettiin monia seuroja. Lisäksi Ouluun perustettiin mm. Oulun Kärpät. Urheilu ja kulttuuri kuuluivat sodan jälkeiseen toimintaan tiiviisti yhteen. Tempauksen urheilulajit olivat, voisi sanoa laidasta laitaan: yleisurheilu, hiihto, nyrkkeily, paini ja vuosikymmenen lopulla pesäpallo.

1950-luku

Raahen alueella oli vaikeaa. Ruona Konkurssin v.1952 oli suurempi kolaus kuin jos nyt 2000-luvulla Rautaruukki loppuisi. Seuran toiminta hiipui, koska toimijat hakivat töihin ympäri Suomea ja Ruotsia. Pelattiin kuitenkin pesäpalloa, painittiin ja seuran kuin myös seurojen välisiä hiihtokilpailuja järjestettiin.

Kulttuuri on ollut seuran toiminnassa keskeisessä asemassa. Sodan jälkeen ei saanut pitää pelkkiä tansseja vaan ohjelmallisia iltamia ja lopuksi 1,5 tuntia tanssia. Tempauksella oli myös kesä- ja joulujuhlat tämän järjestyksen mukaan. Ohjelmallisia iltamia järjestettiin myös muina vuodenaikoina. Seuran jäsenet vetivät illan: oli laulua, runoja, voimisteluesityksiä (pyramiidit) ja näytöskappale sekä lopuksi 1,5 tuntia tanssia. 1950-luvulla oli myös useana vuonna 3-osaisia näytöskappaleita, joita käytiin esittämässä lähimaakunnissa.

1960-luku.

Seuran perinteiset lajit toimivat edelleen, mutta sensijaan nyrkkeily, paini ja pesäpallo loppuivat. Tehtiin sopimus, että Tempaus lopettaa pesäpallon ja ottaa uudeksi lajiksi jääkiekon. Sitä pelattiinkin hyvällä menestyksellä, kunnes jaosto siirrettiin Raaheen ja tuli Raahen Teräskiekko. Yleisurheilu nousi kukoistukseen tällä vuosikymmenellä. Oli menestyneitä yksilösuorituksia ja varsinkin viestijuoksut olivat menestystarina. Taitaa olla vielä 2000-luvullakin 4*400 metrin TUL:n piirin ennätys Tempauksella. Kuulemma Raahen ympärijuoksu menetti merkityksensä ja suosionsa. Syy oli Tempauksen: voitimme sen 5 kertaa peräkkäin. Tosin kerran Pattijoen NS:n nimissä, koska TUL:n seura ei voinut osallistua.

Talous.

Tempauksessa on lähdetty siitä, että urheillaan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tunnustaa täytyy, että jääkiekko-toiminnan aikana käytiin miinuksella. 1950-luvun alussa laitettiin kesäkioski, josta saatiin vähän tuloja. Se kuitenkin ryöstettiin kaksikin eri kertaa. Kronikkaankin tuli värssy: "Vielä ei oo kiinni saatu varasta, vaikka virkakunta koittanut on parasta, vaan laatikoita lappasista papereita pattasista löytyi hänen jäljiltään." Varas selvisi myöhemmin naapurin mieheksi Artturi Väänäseksi. Kioskin toimintaa jatkettiin ympärivuotisena 1990-luvulle saakka. Välissä oli myös bingon toimintaa. 1970-1980-luvuilla pidettiin ns. konkareita eli aikuisten tansseja.

1970-luku.

Yleisurheilu ja jääkiekko leimasivat vuosikymmentä. Jääkiekossa saavutettiin Raahe. Yleisurheilussa ja etenkin viesteissä oltiin piirin paras pien- ja maaseutuseura.

Vuonna 1976 seuran historian parhaan saavutuksen teki Päivi Pietilä voittamalla 12-vuotiaiden suomen mestaruuden 800 metrin juoksussa. Pidettiin sisähyppykilpailuja, joihin kuului pituus, korkeus ja kolmiloikka. Harrastettiin liikuntaa eri muodoissa ja osanottajia oli paljon. Ns. hammarinkujan leikkikentällä hiihto- ja juoksukilpailuissa oli noin 50 lasta. Tv:ssä oli vähän ohjelmia ja tietokoneita ei ollut laisinkaan.

Naisvoimistelu tuli seuraan ja pian oltiin Suomen huipulla joukkue- ja rytmisenvoimistelun saralla. Anita Aalto sai tytöt valmennettua voitosta voittoon.

Tempaus koulutti kuukauden valmentajakoulussa kisakeskuksessa voimisteluun Anita Aallon, jääkiekkoon Taisto Järvisen ja yleisurheiluun Arvi Pietilän.

1980-luku.

Vuosikymmen oli palautumista ja uuden hakemista. Yksilölajien suosia hiipui koko Suomessa niin Tempauksessakin. Kannustettiin yksilölajeihin, mutta otettiin lajivalikoimaan Tempaukselle uutena lajina jalkapallo. Pöytätenniksessä kolme poikaa rankattin Suomen viiden parhaimman joukkoon.

1990-luku.

Yleisurheilu nuorissa oli hyvässä kuosissa, valtakunnan tilastoissa eri ikäluokissa 1-5 joukossa eri lajeissa. Jalkapallo valtasi seuran myönteisesti. Harrastajia noin 200.

Jatkoa tallentavat toiset.

Mieluusti muistellen Arvi Pietilä